Vuoden ensimmäinen perhoreissu ja kohteena Karkkilan koski. Aamu yhdeksältä luonnonvoimia uhmaamaan starttasivat gladiaattorimme Topi, Zimbe ja Tomi, varustettuina 5-luokan perhovavoilla ja mustilla liitseillä. Pakkasta oli riittävästi, noin viisi astetta, mutta muuten sää oli erinomainen. Saapuessamme koskelle alkoi jopa aurinko paistamaan! Tällä kertaa ainut kankkusta poteva oli Tomi, joka oli edellisenä iltana ollut lukemassa "tiilenpäitä". Saavuimme koskelle noin puoli yhdentoista aikoihin, käytyämme ABC masuunissa pikku aamiaisella ja lupien ostoreissulla (10 egee/päivä). Ei muuta kun vehkeet päälle ja kamat kasaan. Koski oli täysin auki ja virtasi kohtalaisen vuolaana. Vesi oli kirkasta ja näkyvyys arviolta 50-60 senaa. Tomi jäi alimmaksi, heti kosken ylittävän kävelysillan tuntumaan, meitsi noin 20 metriä ylemmäs, hieman kovempaa virtaavaan kohtaan ja Zimbe päätti aloittaa teurastuksen noin 100 metriä ylempää. Jo ensimmäisen vartin aikana kävi selväksi, että jos muuta ei tapahtuisi niin ainakin varpaat saataisiin syväjäähän. Noin 45 minuutin piiskaamisen jälkeen Topilla nappasi ja 30 sekunnin väsytyksen tuloksena oli huima 25-senttinen harjus. Kuva ja kala takaisin arkiaskareisiinsa. Se jäikin sitten reissun ainoaksi tärpiksi, jos maapallotärppejä, muutamaa keppiä, nyrkin kokoista kiveä, paria puuta ja maastopyörää ei lasketa mukaan. Perhoja tällä koskella tuntui kuluvan kohtalaisen paljon, varsinkin Zimbe kunnostautui tällä osa-alueella, eikä Topikaan huonosti suoriutunut kahden perhon saldollaan. Hyvä reissu ja siisti koski, ehdottomasti lähdettävä uudestaan...kunhan säät vähän lämpenee!
Kirjoittanut: Topi
Kuvat: Tomi |
PÄIVÄKIRJA
